maanantai 19. helmikuuta 2018

Vaasa Kaaosfest 16.-17.2.

Keikkajalka on taas armottomasti vipattanut jo jonkin aikaa, joten Kaaosfest osui juuri sopivaan kohtaan. Tapahtuma oli kaksi päiväinen, mutta itse tähtäsin perjantaihin ja erityisesti Nicolen ja Thyranen keikkoihin. Kaikki illan esiintyjät veti kuitenkin todella hyvät keikat.

Tapahtuma järjestettiin WS arenalla, joka on aika pieni paikka. Keikkapaikkana aivan ok, muttei vedä vertoja esimerkiksi Seinäjoen Rytmikorjaamolle. Tapahtuman järjestely tökki hieman, sillä jokainen esiintyjä aloitti reippaasti myöhässä. Muuten palvelu pelasi kuitenkin todella hyvin. Pidän kuitenkin Vaasan Leipätehdasta parempana keikkapaikkana, vaikka se onkin vielä pienempi paikka.

Mainittakoon sen verran, että vaasalaisilla on tapana valittaa kun koskaan ei järjestetä mitään tapahtumia ja sitten kun järjestetään niin paikalle ei ole väkeä läheskään niin paljon kuin voisi olla.


On tämä keikoilla käynti kuulkaas jännittävää nykyään, varsinkin jos omistaa tällaisen leijonanharjan kuin minä. Sitä ei koskaan tiedä milloin koittaa se kerta kun huomaa kesken biisin jääneensä hiuksistaan bassoon kiinni niin pahasti, että jonkun kolmannen henkilön pitää tulla irroittamaan onneton keikkailija ja basisti toisistaan. 

Basisti oli tullut soittamaan yleisön sekaan ja kun hän oli menossa takaisin lavalle niin tulikin pieni virhearvio ja hän käveli niin läheltä minua, että jäi sitten takaraivooni kiinni. Veti silti biisin loppuun. Tästä huolimatta helvetin hyvä keikka!



Nicole oli tapahtuman ensimmäinen esiintyjä ja heillä oli niinkin kova meno, että toisen biisin ensimmäisen säkeen kohdalla oli jo basarin kalvo halki.


Thyrane


Kotiin ei tarvinnut lähteä tyhjin käsin vaan mukaan jäi Nicolen settilista ja Thyranen paita. Tyytyväinen keikkailija kiittää ja kuittaa.

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Ällösöpöä ja vaaleanpunaista

Niin ällösöpöä ja sokerista ystävänpäivää, että ihan hampaisiin sattuu! Koska ystävänpäivänä kaikki on juurikin niin ällösöpöä ja vaaleanpunaista, että mikään ei sovi tähän paremmin kuin vaaleanpunainen valkosuklaakaakao:


Yhteen annokseen tarvitset:

2-3 dl maitoa
6-8 valkosuklaa palaa
punaista elintarvikeväriä
kermavaahtoa
vaahtokarkkeja

Lämmitä maito kattilassa lähes kiehuvaksi ja sekoita joukkoon suklaat. Laske lämpöä ja anna suklaiden sulaa rauhassa. Lisää joukkoon pari tippaa haluamasi väristä elintarvike väriä. Tässä tapauksessa lisätään punaista väriä. Annostele kaakao kuppeihin ja koristele kermavaahdolla ja vaahtokarkeilla.


Tässä vielä meidän perhepotretti näin ystävänpäin kunniaksi...


sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Rauhallinen viikonloppu

Sellaiset viikonloput, jolloin ei tarvitse laittaa herätystä, eikä tarvitse lähteä mihinkään ovat viimeisen reilun kuukauden ajan olleet harvassa, eikä siinä mitään on vain kiva kun on jotain tekemistä. Lauantaina kuitenkin sain viettää pitkästä aikaa rauhallisen aamun ja päivän, vaikka illalla olikin sitten taas tapahtumaa tiedossa.



Aamulla oli aikaa panostaa hieman enemmän aamupalaan ja sen sai syödä rauhassa samalla kun töllötti netflixistä sarjaa, joka kertoi 80-luvun leluista. Mielenkiintoinen sarja, suosittelen! Erityisesti kiinnosti jakso, jossa kerrottiin Barbien historiasta, enkä tiennyt, että Barbie perustuu saksalaiseen seksinukkeen. Lapsuus pilalla? Ei sentään.


Niin kalpee, että nenä katos. Hitaan ja täydellisen aamun kruunasi ulkona vallitseva auringonpaiste

Ei ollut mitään kiirettä pukea ja laittautua vaan senkin sai tehdä kaikessa rauhassa samalla kun fiilistelee hyvää musiikkia ja lorvailee yli-isossa t-paidassa. Viikolla pukeminen ja laittautuminen on sitä, että kiireellä säntäilee joka suuntaan ja toisella kädellä kiskoo sukkaa jalkaan kun toinen käsi sutii meikkiä naamaan.

Ulkona vallitseva sää vaikuttaa mielialaan todella paljon ja tämän aamun kruunasi se, että ulkona paistoi aurinko ja sää oli aivan täydellinen. Ihan pieni pakkanen, lumi ja aurinko on täydellinen yhdistelmä. Tällaisia aamuja lisää, kiitos!

torstai 1. helmikuuta 2018

Meikkipohdintoja

Välillä tuntuu, että kalliimmat meikit ovat automaattisesti ne parhaat ja olet nolo jos käytät halpoja meikkejä. Itse tykkään meikata ja se on myös yksi tapa toteuttaa itseäni, mutta en tykkää käyttää suuria summia meikkeihin. Pyrin ostamaan meikkini aina mahdollisimman halvalla. Laitan naamaani lähes tulkoon päivittäin, joten tietyt tuotteet kuluu melko nopeasti. Niinpä ostan mieluiten halvimman mahdollisen (mutta silti toimivan) tuotteen. Näin jää sitten ylimääräistä rahaa muuhun, kuten esimerkikse sisustamiseen. Kaunis, viihtyisä ja kotoisa koti on minulle tärkeämpi kuin naamani. Tuntuu niin turhalta rahan kulutukselta ostaa jotain kalliita meikkisiveltimiä ja meikkejä, koska koen ne tavallaan semmoiseksi "ylimääräiseksi kivaksi", koska ne eivät ole elämisen kannalta välttämättömiä. Minulla ei kuitenkaan ole mitään kalliimpien meikkien käyttämistä vastaan ja itsekin haikailen välillä kalliimpien meikkien perään. Esimerkiksi Jeffree Starin huulipunat houkuttelee todella paljon, samoin kuin hänen Beauty killer- luomiväripaletti. Ei vain ole vielä millään malttanut ostaa.


Yksi suosikki merkeistäni on Nyx, joka on kyllä edullinen merkki, mutta toinen vakio merkki jota käytän on Essence, joka taitaa olla tällä hetkellä varmaankin halvin mahdollinen merkki. Vaikka heidän tuotteensa ovatkin halpoja niin ne ovat yleensä myös toimivia ja ajavat asiansa hyvin. Essence voitti mm. erään testin jossa testailtiin eri ripsivärejä. Myös heidän pohjustustuotteensa ovat paljon kehuttuja. Tietenkään kaikki tuotteet ei toimi toivotulla tavalla ja kaikki ei toimi kaikilla. Esimerkiksi Essencen nestemäiset huulipunat eivät mielestäni toimi. Tällöin ostan suosiolla jonkun kalliimman tuotteen joka toimii.


Jos vertaillaan vähän hintoja niin lähes päivittäin käyttämäni eyeliner maksaa Essencellä 3,09€  kun taas vastaava tuote maksaisi Nyxillä 7,90€ , mikä ei sekään ole kallis, mutta kun saman tuotteen saa halvemmallakin niin tottakai otan sen halvemman version. Ja ihan vaan vertailun vuoksi IsaDoralla eyeliner maksaa 18.30€ ja Clarinsilla 31,00€ (hinnat Sokokselta). Sama juttu myös meikkisiveltimissä. Näistäkin kiskotaan välillä omasta mielestäni älyttömiä hintoja. Essencellä on tarjota muutamia erilaisia siveltimiä, joista olen itse pitänyt, mutta valikoima on toki aika suppea.


Ebayn yksisarvis mekkisiveltimet oli pakko saada 

Kun olen aikeissa kokeilla jotain uutta tuotetta, jota en ole ennen kokeillut, esimerkiksi consealeria niin ostan kokeiluun ensimmäisenä tietysti sen halvimman tuotteen, jotta pääsen kokeilemaan mitä kyseisellä tuotteella voi tehdä ja pidänkö siitä ja onko minulla sille käyttöä. Jos halvin tuote ei ole toimiva niin sitten voin kokeilla jotain vähän kalliimpaa. Harmittaa niin helvetisti jos ostat kokeiltavaksi jonkin kalliin tuotteen etkä sitten pidäkään siitä ja tuote jää käyttämättä.

lauantai 27. tammikuuta 2018

Wild purple

Julkaisin tämän postauksen alunperin vuosi sitten, mutta julkaisen sen nyt uudestaan, sillä tästä kysellään edelleen paljon ja tämä on yksi blogini luetuimmista postauksista.


Meikäläisellä on ollut violetit hiukset yhteen menoon nyt kuusi vuotta ja tämä tuntuu todellakin omalta, enkä aio vieläkään vaihtaa väriä. Kuitenkin aina silloin tällöin tulee tuntemattomiakin ihmisiä kyselemään millä värjään hiukset, miten saan sen pysymään jne, joten tässä postauksessa esittelen värit, joita käytän ja kerron miten ylläpidän väriä. Kuudessa vuodessa on kerennyt kokeilla vaikka minkä merkkisiä hiusvärejä, mutta monien kokeilujen jälkeen olen löytänyt suosikkini, jota olen käyttänyt nyt useamman vuoden.


Aloitetaan vaalentamisesta. Vaalennan tyvikasvun aina Biozel classic Rial vaalennusvoiteella. Tämä on ehkä yksi halvimmista vaalennusaineista ja se vaalentaa vain 2-3 astetta, joten se on myös hellävarainen. Itselläni on todella vaaleat hiukset luonnostaan, joten en tarvitse mitään tujua vaalennusta ja riittää kun hius on vain käsiteltyä. Terveeseen hiukseen shokkiväri ei tartu. 


Hiusten värjäämiseen käytän Crestol Fantasy Color Gloss shokkivärejä. Minun hiusten värjäämiseen menee kaksi purkkia väriä. Sopivan sävyn saamiseksi sekoitan kahta eri sävyä; Absolut violetia ja Wild purplea. Absolut violet yksinään on liian sininen, eikä sävystä tunnu tulevan tasaista ja Wild purple yksinään on liian punainen. Yhdistettynä näistä tulee itselleni mieleisin sävy, joka myös pysyy hyvänä. Nämä värit ovat vähän kalliimpia kuin muut, mutta nämä todellakin ainakin minun päässäni pysyvät pisimpään hyvänä, eikä tämä väri tartu ihoon kun sitä pesee pois. Jos en väärin muista niin tämän värin hinta on noin 14€ / purkki. Hinta vaihtelee vähän eri paikoissa. Jostain voi saada halvemmallakin. 


Noin 2-3 viikkoa värjäämisen jälkeen väri alkaa olla sen verran kulunut, että on aika vähän korjailla sitä. Korjaamiseen olen käyttänyt aina KC professionalin color maskia sävyssä plum. Tämä on vähän punaisempi sävy kuin se sävy, jolla värjään hiukset, mutta se ei haittaa. Joskus sekoitan mukaan vähän hiusväriä. Tämä purkki riittää yllättävän pitkään, vaikka minullakin on pitkät ja paksut hiukset ja tämä todellakin tarttuu hyvin hiuksiin, vaikka vaikutusaika on lyhyt. Olen kokeillut muitakin värimaskeja, mutta ne eivät tuntuneet tarttuvat hiuksiin sitten millään.

Tässä oli kaikki tuotteet, joita käytän hiusteni värjäämiseen ja värin ylläpitoon.

torstai 25. tammikuuta 2018

Torstain kolme parasta

Elämänlaatu paranisi kuulemma huomattavasti jos etsisi jokaisesta päivästä, myös niistä huonoista päivistä aina muutaman hyvän asian ja kirjoittaisi ne ylös. Kokeilin miettiä hyviä asioita tästä päivästä. Jotain mistä olisi kiitollinen ja onnellinen.


Olen kiitollinen siitä, ettei sukkani kastuneet yhtään pahemmin kun rämmin loskassa. Suomen talvi näyttää taas parhaat puolensa.

Materialismionnellisuus oli huipussaan kun sain ottaa käyttöön uuden muumimukin, jota olin haikaillut jo pitkään, mutten ole malttanut ostaa sitä aiemmin.

Kerkesin pakollisten hommien välissä käpertymään hetkeksi peiton alle mukavaan ja lämpimään katsomaan pari jaksoa suosikki sarjaani. Tosin läppärin tuijottaminen muuttui hyvin nopeasti päikkäreiksi.


Noin! Nyt on kuulkaa elämänlaatu huipussaan!


maanantai 15. tammikuuta 2018

Sohvaperunan juhlaa

Kaikista leffa ja sarjagenreistä rakastan kauhua yli kaiken. Myös scifi ja rikossarjoja tulee kulutettua paljon. Nyt onkin oikeaa sohvaperunan juhlaa kun pari suosikki sarjaani on julkaissut uudet tuotantokaudet. En seuraa sarjoja tv:stä vaan katson ne yleensä joko netflixistä tai sarjasta riippuen ostan ne dvd:nä ja katselen sitten omassa tahdissa. Poikkeuksen tekee tällä kertaa uusi x-files kausi, jonka aion seurata tv:stä sitä mukaan kun sitä näytetään.
Netflixiä tulee tuijotettua niin läppäriltä kuin puhelimestakin

Yksi ehdottomasti suosikki sarjoistani on American horror story ja harmitti niin helvetisti kun missasin uusimman kauden kun se näytettiin tv:stä. Olin kuitenkin revetä kaikista henkseleistäni kun netflix ilmoitti lisänneensä AHS:n uusimman kauden, Roanoken valikoimiinsa. Tätä kautta on hypetetty paljon, joten myös odotin siltä paljon. Sen kehuttiin olevan varmaankin yksi raaimmista kausista. Roanoke oli ideana ja hyvä ja mielenkiintoinen, mutta kauden toteutus tosi tv muodossa ei oikein iskenyt. Raaka se kyllä oli ja olisin halunnut nähdä lisää Teurastajasta ja noidasta. Kausi olisi ollut yksi parhaita ja kiinnostavimpia jos se olisi vain toteutettu toisin. Tosi tv ei ihan iskenyt.


Odotin myös tammikuuta aivan intopallona kun kuulin, että toinen suosikki sarjani, The X-files saisi jatkoa ja olinkin aivan täpinöissä kun ensimmäinen jakso näytettiin. Jopa enemmän täpinöissä kuin AHS:n uusista jaksoista. Olen pitänyt jokaisesta x-files kaudesta ja vaikka tämä uusi kausi vaikuttaakin ihan lupaavalta niin olen silti sitä mieltä, ettei sarjalle ehkä kuitenkaan olisi enää tarvinnut tehdä jatkoa vaan sen olisi voinut jättää siihen mihin se 9 kauden ja kahden leffan jäljiltä jäi. Jo tämän uuden kauden ensimmäisessä jaksossa on sotkettu vanhaa juonta  entisestään ja väistämättä iskee pieni myötä vitutus Fox Mulderin puolesta. Aion silti katsoa kauden intopallona loppuun asti.


Katu-uskottava Mulder and Scully - t-paita päälle ja linnoittautumaan sohvannurkkaan. Siitä on maanantai-illat nyt tehty.