keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Vielä parempaa postia

Ihan postauksen aluksi kysyn nyt teiltä vähän mielipidettä edellisestä maalaus-postauksestani. Pidänkö jatkossa omat työni piilossa vai esittelenkö niitä teillekin? Niitä saattaisi olla tiedossa, sillä kadoksissa ollut maalausinto on alkanut tehdä paluuta.

Parin sateisen ja hyvin tuulisen päivän jälkeen aurinkoinen ja lämmin päivä on taas tervetullut! Taas vaihteeksi oli sellainen olo, että nyt on tunkea kuuppa täyteen  isoja kukkia vasta värjätyn karvareuhkan kaveriksi. Harmi vaan meikäläisen kätköistä ei löytynyt tarpeeksi pään koristetta.

 Mainitsin pari postausta taaksepäin odottelevani kivaa postia. Ihan kohta päivä vaihtuu torstaiksi ja posti pate on jo kahdesti tipauttanut kivaa postia meidän luukusta! Ensin tuli avokille lahjaksi tilaamani Sodomin Sodom-lätty, jota on etsitty kissojen ja koirien kanssa joka paikasta huonoin tuloksin. Nyt se sitten löytyi.


Toinen paketti taas sisälsi taas vähän koruvärkkejä. Koru-, maalaus- , jne väkertely ideoita tursuaa jo korvistakin pihalle, enkä ehdi toteuttaa niitä sitä mukaan kun uusia ideoita syntyy. Tulee tosi levoton olo kun tekisi mieli tehdä kaikkea, mutta ei vain pysty. Ei oikein tiedää enää, että mitä tekisi! Olo on suorastaan hirveä. Välillä tuntuu, että tämä asia vie jopa yöunet.


Yksi jo vähän pidempään takaraivossani muhineista ideoista oli tämä. Söpöt pienet lasipurkit täynnä glitteriä! Koska glitteriähän ei koskaan voi olla liikaa ja koska pienet lasipullot vain on niin söpöjä :3 Laitan nämä myös tuonne koru blogini puolelle.


Tässä vähän enemmän tuota paketin sisältöä. Parit purkit glitteriä, sitä kun ei tytöllä voi olla liikaa, parit erilaiset riipukset ja riipuspohjat ja tietysti niitä lasipulloja. Intopallo jeejee!


Viikonloppuna käytiin pyörähtämässä Tervajoella markkinoilla ja yllätin itseni. En harrasta hirveästi minkäänlaista pelaamista. En vain jaksa keskittyä tuijottamaan telkkarin ruutua ja pelaamaan. Mielenkiinto loppuu nopeasti ja tästä syystä omistan itse aika vähäisesti pelejä.

 Markkinoilla kuitenkin oli, ilmeisesti jonkin peliliikkeen koju ja koska avokkini ankkuroi itsensä tuon kojun luo niin seurasin perässä ja ihan vain aikani kuluksi aloin selata kojun pelitarjontaa. Yllättäen ukkoni ei ostanut yhtäkään peliä, mutta minäpä ostin ja vieläpä kolme kappaletta. Spyro, koska Spyro ja kaksi muuta vain silkan nostalgian tunteen takia. Spyro ja leijonakuningas odottaa vielä pelaamista, mutta Smurffiin on hajonnut pää jo useasti. :D

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Korven kuningas

Innostuin pitkästä aikaa vähän maalailemaan ja kaivoin kaikki maalit ja siveltimet esiin. Ehdin  hetken masistella, että eihän mulla ole maalauspohjia enkä siis pääsisikään maalaamaan heti, mutta löysinkin useamman pohjan kätköistäni ja aloin sotkea.


Idea kuvalle oli muhinut takaraivossa aika kauan, joten nyt oli aika toteuttaa se. En vaan ennen ole mitään peuran kalloja maalaillut saati sitten edes piirrellyt. Ainoastaan ihaillut kuvissa.


Yllätin kuitenkin jopa itseni. Lyijykynällä piirretystä hahmosta tuli jopa omasta mielestäni hyvännäköinen, joten ei muuta kun Korpiklaania taustalle pauhaamaan ja maaleilla sotkemaan.


Kuva on kokoa 40 cm x 40 cm ja maalattu akryyleillä. Väreinä on suurimmaksi osaksi mustaa ja eri harmaan sävyjä, kuitenkin kallon molemmin puolin on töpötelty violettia, pinkkiä, valkoista ja hopeaa.

torstai 25. heinäkuuta 2013

Kivaa postia

Postiluukusta kolahti eilen kivaa postia! Nimittäin postia koulusta, johon hain. Koulun hakuaika ei ole vielä päättynyt, joten en odottanut sieltä vielä mitään ilmoistusta siitä pääsinkö sinne vai en. Ilmoitus kuitenkin tuli ja meikähän pääsi sinne!


Kauhajoki täältä tullaan! Nyt taas tietty jännittää mennä uuteen paikkaan, tutustua uusiin ihmisiin ja oppia uutta ja toisaalta taas olen haljeta innosta. Nyt ei ainakaan tarvii enää murehtia mitä tapahtuu kesän jälkeen, meikä marssii takaisin koulun penkille, toki vain 2 vuotiseen koulutukseen tällä kertaa. Jei! :3



Tää on taas niitä päiviä kun tekee mieli tunkea isoja kukkia pää täyteen.  Tänään ja eilen on ollut taas ihan tautisen kuumia ja läkähdyttäviä päiviä. Semmosia, että jos vain omistaisin takapihan, jolle pystyttää uima-allas niin lilluisin siinä altaassa 24/7. Huh hellettä! Ja pari päivää sitten vasta tuuli niin kylmästi että olin jäätyä pystyyn... koskaan ei hyvä..


 Kesä pupuli :3

Tämä oli nyt tämmöinen pikapostaus kun sattui tulemaan kivaa postia. Ja kivaa postia on odotettavissa lähiaikoina lisääkin ja sitä kivaa postia on tulossa useamman paketin voimin! Kotoa käsin shoppailu vain on liian helppoa. Mitään kovin isoa ei tällä kertaa (ainakaan vielä) ole tulossa, mutta sitäkin kivempaa kuitenkin.

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Jos aiotte hankkia päänsärkyä, hankkikaa myös lääkettä

Reissussa rähjääntynyt blogaaja tässä, hei vain! Nyt olisi taas piiitkä postaus. Paljon kuvia ja enempi vähempi asiaa. Viimeiseen 7:ään päivään on mahtunut todella paljon tapahtumaa.

 Koko viime viikko meni reissatessa ja olokin on sen mukainen. Väsyttää! Reissaaminen alkoi visiitillä Kajaanissa, armeijan kotiväenpäivillä vieraillessa. Matka täältä kajaaniin vain oli hirvittävän pitkä, 5 tuntia autossa istumista. Tuntui aika loputtomalta. Sieltä matka jatkuikin lähtöruudun kautta kohti Tamperetta. Matka bussilla tampereelle tuntui todella lyhyeltä Kajaanin reissun jälkeen.


Tampereella odottikin sitten loppu perhe, jonka kanssa seikkailtiin pitkin ja poikin tamperetta ihmettelemässä kaikenmaailman juttuja. Kuten vaikka terrakotta sotilaita! Oli muuten aika helvetin pelottavia tyyppejä ja sempä takia en tajunnut napata niistä kuvaakaan :D Keskityin lähinnä kuvailemaan hevos-aiheisia patsaita.


Itse sotilaat olivat ihan oikeasti ihmisen kokoisia ja tosi pelottavan näköisiä ja niitä sotilaita on olemassa aivan tajuton määrä.


Näillä keisarin saviponeilla oli päheet viiksi kampaukset!


Vapriikissa on muitakin museoita ja kaikkiin pääsee yhdellä lipulla. Tämä käytettiin siis hyödyksi ja käytiin katsomassa myös luonnontieteellistä museota. Tuo museon logo on vähintäänkin nero. Se on lehti, joka kuitenkin näyttää joltain tirpalta.


Käytiin myös lelumuseossa! Nämä wanhat muumit on myös jotenkin tosi pelottavia. Näistä voisi nähdä jo painajaisiakin HRRR! Ja mikäli näitä pehmomuumi hahmoja olisi uskominen niin hattivatit näkyy olevan hyvin hyvin pörröisiä.


Oi, My little pony :3 Olen itseasiassa viimeaikoina katsonut youtubesta hyvinkin paljon näitä suomenkielisiä Pikku poneja ja saatoinkin aiheuttaa muissa museon vierailijoissa hilpeyttä kun poni vitriinin kohdalla hihkaisin "mä oon just pari päivää sitten kattonu ton poni leffan!" Vitriinin taustalla pyöri Varjovarkaat-leffa :D


Aika nopeasti käytiin läpi myös innovaatio museo. Tämä vanha mainos aiheutti paljonkin hilpeyttä. "Se parantaa vaivattomasti ja tehokkaasti niin "hankittua" päänsärkyä kuin muutakin."

Todellakin voin kaikille tampereen suunnilla vieraileville suositella käyntiä Vapriikissa ja sen monissa mielenkiintoisissa museoissa.

Reissusta ei palattu aivan tyhjin käsin vaan tavataa oli niin paljon, ettei laukkukaan enää meinannut mahtua kiinni. En esittele kaikki ostoksia, koska en koe sitä tarpeelliseksi. Esim. Ikean saalis jääköön esittelemättä, sillä tästä tulee varmasti omaa postaustaan myöhemmin. Muutama muukin pikku juttu jääköön pois, onhan tässä tavaraa muutenkin :D


Pitkästä aikaa tuli hankittua levyjä kun pyörähdettiin paikallisessa Levykauppa X:ässä. Bodomin uusin oli pakollinen hankinta, sen perusteella mitä olin levystä kuullut. Edellinen levyhän oli suoraan sanottuna suuri pettymys. Hyllystä löytyy jokainen Bodomin albumi. Möys Opethia ja Korpiklaania tarttui matkaan. Korpiklaani ei petä koskaan ja Opeth vain on loistava.


Viiksiä! Pidin viiksi jutuista jo kauan ennen kuin ne olivat muotia. Nyt niitä tursuaa ihan joka puolelta ja ehkä jopa vähän liiankin kanssa. Näitäkään en ostanyt itse, vaan porukat yllättivät "Kato, viiksiä!" Klemmareita, muistilappuja ja kaulakoru :D Nämä kaikki Tigeristä. Oi Tiger, tuo kaikkien krääsä kauppojen äiti! Täynnä kaikkea ei niin tarpeellista ja seassa vähän oikeasti tarpeellista.



Halpoja kirjakauppojakin tuntui löytyvän joka puolelta, joten nappasin vähän kesälukemista. Juha Vuorinen on kirjailija, jonka tekeleitä jaksaa lukea aina. Avokkini ei harrasta lukemista, mutta Vuorisen tuotanto uppoaa häneenkin ja oikeastaan häntä varten on hankittuna Juoppiksia ja tuo Kristian. Viiviin ja Wagneriin taas on mahdotonta kyllästyä ja muumit nyt vain on niin muumeja :3 Saatan olla mielenkiintoinen näky lastenosastolla kun etsin noita muumikirjoja.


En ole nainen, joka onnesta soikeana marssiin kenkäosastolle ja ostaa parit kengät. Itseasiassa ostan kenkiä hyvin harvoin. Tällä reissulla oli kuitenkin pakko. Tein virhearvion kun ajattelin, että pystyisin kävellä koko päivän kaupungilla ohut pohjaiset balleriinat jalassa. No enpä pystynytkään, vaan jalat alkoi huutaa hoosiannaa ja käveleminen oli yhtä tuskaa. Päätin ostaa itselleni jotkut halvat tennarit, että pystyisin kävellä loppupäivän ja mukaani lähti Sokokselta  glitteri tennarit 83  Näitähän olisi ollut myös ihan perus mustana ja muinakin väreinä, mutta koska omistan jo perus mustat tennarit ja glitteriähän ei koskaan voi olla liikaa niin päädyin näihin kimalteleviin versioihin.



Pienemmän ankan ostin itse ja isomman sain kummitädiltäni. Tuo vartija-ankka on aivan avokkini näköinen ja tästä syystä se asustaakin nyt meidän olohuoneen hyllyllä :D Monet avokkini tuntevat ja avokki itse ovat saaneet hyvin leveät hymyt naamalleen kun ovat nähneet tämän ankan. Yhdennäköisyys on huomattava!


Reissuni päättyi parin päivän vierailuun kummieni luona, jossa kävin hieman sutimassa maalia seinään. Serkkupoika halusi erään hahmon huoneensa seinälle ja minun tehtäväksi jäi toteuttaa se. Ei muuten mitään helppoa tuo lattianrajaan maalaaminen kun saa mahallaan yrittää sutia oikeanlaista viivaa seinään. Oli hitusen paineita muutenkin tuon onnistumisen kanssa, mutta ilmeisestikin tyytyväisiä oltiin. Tässä kuvassa tuo seinään maalattava kuva on aivan alkuvaiheissa ja siinä on vasta teipit ja ensimmäinen kerros pohjaväriä paikallaan, mutta tunnistatteko, minkä hahmon poika seinälleen halusi?

Reissu oli kaikenkaikkiaan aivan mahtava, vaikkakin uuvuttava. Ei tarvinnut lähteä Tamperetta kauemmas kesäreissulle sillä tuossa oli tapahtumaa aivan tarpeeksi. Nyt hyvin väsynyt minä lähtee vielä käymään hoito-koiruuden kanssa pihalla ja sen jälkeen ryömin peiton alle, sammun kuin saunalyhty ja uinun onnellisena aamun asti. Kiitos ja kumarrus jos/kun jaksoitte koko postauksen loppuun asti  8)

Pitäisikö jatkossa tälläiset postaukset jakaa vaikka kahteen osaan?

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

..koska en voi lopettaa nauramista




Kesäreissuja odotellessa




Moniko  tunnistaa leffan?!

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Kaikkee jännää

Heipparallaa vaan! En oo kuollu vaikka täällä on taas vähän hiljaista ollukki. Koko kesän oon ollu menossa aina jossain niin ei oo paljo kerenny kirjottelemaan.


Kaikkea jännää on kuitenkin kerenyn tapahtua. Ihmisten kanssa on ainakin vietetty paljon aikaa ja samoin elukoiden. Koirakuume on kesän aikana taas noussut huippuunsa kun joka puolelta tulee koira rapsuteltavaksi.


Kesä on mennyt työttömänä, mutta odottelen tässä tietoa seuraavasta koulusta, että josko olisin vaikka päässyt sinne. Jännää! Koulu on Kauhajoella, mutta muuttoa sinne ei ole tiedossa ihan heti vaikka sinne kouluun pääsisinkin. Tarkoitus kyllä oli keväällä jo muuttaa Kauhajoelle, mutta kun sopivaa asuntoa ei löytynyt niin päätettiin jäädä Jurvaan siksi aikaa, että avokki palaa armeijasta. TADAA! Tämä siis tarkoittaa sitä, että minä olen tuore inttileski! Outoa...Mutta siitä kohta lisää.


Yleensä ei ole tarpeeksi aikaa lukea, mutta kesän aikana on tullut luettua sitten vähä enemmän. Pääasiassa kyllä vaan mangaa on tullut ahmittua. Warcraft on viimeisin innostus tästä kasasta. Ja nyt kun Hopeanuolet on luettu nuita kahta sankaritarinat-osaa myöten, haaveilisin saada käsiini jostain  ihan vain Rikiä käsittelevän opuksen. Sitten kokoelma olisi omasta mielestä täydellinen. Weed ei houkuttele niin paljon, että lukisin. Tai ei ainakaan vielä houkuttele.

Erään illan ohjelma

Yksin ollessa tulee tehtyä paljon juttuja mitä muuten ei tekisi. Oli tottakai erittäin haikeaa ja vaikeaa jäädä inttileskeksi kun toinen lähtee kauas pois pitkäksi aikaa ja aluksi tuntuikin, että tästä ei löydä mitään hyvää, mutta löytyyhän siitä kun kerkeää tottua pahin, eli ensimmäinen päivä on ohi.

Armeija aika on varsinkin parisuhteessa oleville varmasti hyvin lähentävää aikaa. Toisesta paljastuu ihan uusia puolia, tai varmasti molemmista paljastuu. Olen myös huomannut että itselläni on paljonkin aikaa tehdä juttuja joita muuten ei tule tehtyä; aloitin esim. lenkkeilyn uudestaan. Joskus se oli säännöllinen tapa lähteä illalla lenkille, mutta ajan myötä se vain jäi. Nyt aloitin kuitenkin uudestaan. Myös eri pelit huutelee hyllystä, että "PELAA MINUA!" Kuten vaikka Okami ja Alice madness returns :D Ei auta muu kuin tarttua ohjaimeen ja pelata! Leffoja on myös kulutettu kasapäin ja on myös aikaa käydä moikkailemassa ihmisiä.

Huonoja puolia löytyy myös. Ikävä on kova, nukkuminen yksin vaikeaa ja joudun avokin puolesta ravata KELA:ssa hoitamassa asioita. Hieno hieno kela, joka lupasi, että sotilasavustus päätös on tehty ennenkuin koittaa lähte armeijaan. Ei tullut päätöstä ennekuin viikko armejaan lähdös jälkeen ja sekin kahden kiirehtimisen jälkeen. Voitte arvata kuka on pihissyt kiukusta kelan tädeille. Mä niin tykkäänkin ravata kelassa selvittämässä näitä juttuja..

Ilmeeni kun kelasta soitetaan ja kerrotaan ettei me olla sitä päätöstä vielä tehty vaikka luvattiin ja vaikka se olis tärkeä..

On se jännä.