lauantai 17. toukokuuta 2014

"Tulta syöksevä vuori on harmillinen"

Seuraavaksi luvassa paljon kökkölaatuisia luurikuvia ja nopeita kuulumisia viimeiseltä parilta viikolta!


Tässä teille kuvaa ensimmäiseltä työpäivältä. Yleensä jännitän kaikkea uutta aivan hulluna, mutta tällä kertaa en osannut jännittää uutta työpaikkaa ja työ oli juuri sitä millaiseksi olin sen kuvitellutkin. Kukkien myynti tulee siis ainakin minulta ihan luonnostaan. On hauskaa kuinka paljon tuttuja tulee vastaan kun on töissä vanhalla kotipaikkakunnallaan. Jopa ala-aste aikaiset opettajat tunnista mut vielä!


Kukkien myynti on fyysisesti raskaampaa kuin kuvittelin. Joutuu nostella paljon kukkalaatikoita ja kyykkiä maahan pakkaamaan asiakkaiden kukkia. Välillä on kuitenkin aikaa ottaa rennostikin :D


Alkaa tuntua viimeinkin siltä että kyllä se kesä oikeasti sieltä tulee kun ensimmäiset kesäkukatkin on saapuneet orvokkien kaveriksi. Tuolla kukkaloiston keskellä tulee väkisinkin hyvälle tuulelle.


Värjäsin juuri tukkani, mutta viikko kasvihuoneessa on tehnyt tehtävänsä ja väri haalistuu nopeasti. Todella ärsyttävä miinuspuoli työssä. Muita miinuspuolia ei toistaiseksi ole tullut vastaan, mutta viimeistään sitten tulee kun alkaa kunnon kesä ja lämpöiset päivät. Silloin ei hullukaan viihdy tukahduttavan kuumassa kasvihuoneessa.


Siitäkin tietää kesän lähenevän kun pääsee taas peltohommiin. Itse olen mukana lähinnä kivien keräämisessä. Todella raskasta, varsinkin minulle joka nykyään masennuksen vuoksi väsyy lähes tyhjästä, mutta vaikka homma onkin raskasta niin se on samalla myös terapeuttista. Voi purkaa ainakin kaikki vihansa niihin kiviin joita pellosta löytyy. Ja ne ei muuten  ole mitään sieviä pikkukiviä.


Kiirettä on pitänyt sen verran, että piirrustelut on rajoittuneet lähinnä synttäri- ja äitienpäivä korttien tekoon. Tuon peura kortin tein äidilleni ja tuosta samaisesta kuvasta olisi tarkoitus maalata hänelle vielä taulu. Olen jopa aika tyytyväinen tuohon kuvaan.


Tein isälleni John Lennon - pupu viiksillä-synttärikortin
Viiksistä on tullut yleinen hupiaihe perheessäni ja lähes aina isäni ja veljeni korteista löytyykin viiksiä. Vastaavasti isäni on varustanut työpöytäni viiksi-muistilapuilla ja viiksi-klemmareilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti