keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

What does the Fox say?

"The truth is out there"


Varoitus!: Tuli taas aikamoinen sekametelisoppa tästä postauksesta.


 Kesälomaa on takana kaksi viikkoa ja edelleen ahdistaa. Nyt kun olisi kaikki aika tehdä mitä vaan niin mikään ei huvita. Kirjahyllystä löytyisi muutama kirja, joita en ole ehtinyt lukea. Laatikosta löytyy useampi peli, joita en ole ehtinyt pelata. Työpöydältä löytyy monta keskeneräistä työtä, joita en ole ehtinyt tehdä loppuun. Hyllystä löytyy useampi leffa, jotka olen lainannut, mutten ole ehtinyt niitä katsoa. Nyt ei vaan huvita ja tällä hetkellä kultakalallakin olisi parempi keskittymiskyky kun minulla.



Unirytmikin on jo kerennyt mennä sekaisin. Unesta ei tietoakaan ennen kello kahta yöllä ja viiden jälkeen makkarini täyttää semmoinen valoilmiö, ettei enää pysty nukkua mitenkäänpäin. Ja kyllä, ikkunassa on (ilmeisesti) edellisen asukkaan ostama, liian pieni pimennysverho. Ja pimennysverhon edessä verhot. Jos kuitenkin onnistuu vielä saamaan unenpäästä kiinni niin kohta onkin jo kunnan kesätyöntekijät ikkunan takana ruohonleikkurien kanssa. Eli päivä on lähes poikkeuksetta pilalla heti aamusta alkaen. Valivaliuliuli

Vaikka keskittymiskyky onkin surkea niin olen kuitenkin koittanut edetä yhdessä suosikki sarjassani. Ette uskokaan kuinka työstä se välillä käy, että saa yhden kokonaisen jakson katsottua kerralla! Sarjaa on kuitenkin helpompi katsoa kuin mitään leffaa.  Aikaa on siis kulutettu näin:




Vaihtoehtoisesti voi katsoa Miss Marplea, mutta kummassakin tapauksessa lähes poikkeuksetta joku pääsee hengestään. X-filesia on kuitenkin enää pari tuotantokautta jäljellä. Sarjaan kuvataan tällä hetkellä uusia jaksoja (!!!), mutta niitä saa vielä odotella.

Joten jos tiedätte hyviä sarjoja niin saa suositella!




Keittiö ei tällä hetkellä näytä keittiöltä, vaan muistuttaa enemmänkin työhuonetta. Sen verran olen koittanut pakottaa itseni tekemään, että olen harjoitellut ruusujen maalaamista ja öljyvärien käyttöä. Hitto että se onkin vaikeaa! Yleensä maalaan akryyleillä, jotka kuivuu äkkiä, mutta öljyväreillä menee useampi päivä, että ne on kosketuskuivia. Arvatkaa vaan muistanko sen? En. Vähän väliä tökkään sormeni kuvaan ja totean, että oho, ei se ollu vieläkään kuiva. Vaatii edelleen kovasti harjoittelua. Taitaa olla sanomattakin selvää, että lomaa on tähän asti vietetty vain täällä neljän seinän sisällä.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Crazy cat lady

Nää kallot ei lopu koskaan! Jos joku halajaa jotain maalausta omakseen niin huudeltaa siitä mulle! Näitä rupeaa oikeasti pyörimään liikaa nurkissa. Oli taas valtava tarve saada maalata yksi kallo lisää ja päätin kokeilla jotain uutta eläintä. Tällä kertaa tuli siis kissankallo.


 20cm x 20cm, akryylit

Oli tervetullutta vaihtelua ja vaikka kuvasta ei huomaa niin vähän violettia ja pinkkiä oli pakko saada sekoittaa kuvaan. Seuraava eläin on jo valittuna eli seuraavaksi ruetaan vääntämään lepakonkalloa. 

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Hyvä paha kesä

Tässä postauksessa vähän avautumista kesälomasta


Kouluaamujen pelastaja.
Kesäloma. Ihanaa, ei tarvii herätä aamulla aikaisin ja super väsyneenä laittaa kamat kasaan ja lähteä ajelemaan kohti koulua. Ei tarvii pariin kuukauteen stressata koulutöitä. Ei tarvii hetkeen murehtia siitä kun alkaa voimavarat loppua kesken ja alkaa olla romahtamispisteessä. Nyt voi vaan kesän ajan keräillä niitä voimavaroja. Kesäloma aloitetaan riemusta hihkuen. Tai moni muu varmasti aloitti lomansa riemusta hihkuen. Itse aloitin lomani pienessä paniikissa, ahdistuneena ja melkein jopa itku kurkussa.



Viimeisen kuukauden oon kärsiny pahasta ahdistuksesta, jolle en tiedä tarkkaa syytä. Kesäloma tulee tarpeeseen ja toisaalta ei. Nyt ei ole mitään syytä jonka takia olisi pakko herätä. Ennen näki ihmisiä vähintäänkin 5 päivänä viikossa ja oli tietty päivä rytmi. Kaverini eivät asu samalla paikkakunnalla kanssani ja olen PA, joten kesä menee varmasti hyvin pitkälti yksin neljän seinän sisällä miettien, että mitäs nyt. Ajatuskin kesälomasta ahdistaa. Nyt on menossa 4. lomapäivä ja oon jo ihan sekoamispisteessä. Olo on todella yksinäinen. En kestä hiljaisuutta, joka asunnossani on, mutten myöskään voi laittaa mitään musiikkia tai tv:tä taustameluksi, koska en kestä sitäkään. Välillä pelottaa olla yksin. Viime kesä oli hirvein kesä ikinä ja vaikka tiedän ettei ole mitenkään mahdollista, että tulisi toista samanlaista kesää niin silti odotan tämän kesän olevan yhtä hirveä. Enkä mahda näille ajatuksille mitään. Ne vaan pyörii päässä ja käyn ne läpi aina uudestaan ja uudestaan. Tässä todellakin tuntee sekoavansa.

Toivottavasti muilla kuitenkin alkoi loma mukavissa merkeissä. Viettäkää huikea kesä!