perjantai 30. joulukuuta 2016

Peurankallo ja risuja


Askartelin tässä joulun alla tämmöisen hieman synkemmän asetelman. Idea tämmöisen asetelman tekemisestä on muhinut takaraivossa jo pidemmän aikaa ja nyt oli sopiva hetki toteuttaa se. Tämä meni joululahjaksi ja tämän kanssa oli tosi kiva väkerrellä ja lopputulokseenkin olen tosi tyytyväinen, joten näitä tulee varmasti askarreltua lisääkin.



Tarkempaa juttua asetelman tekemisestä löytyy toisen blogini puolelta Handmade By Sonja 

lauantai 24. joulukuuta 2016

Hyvää joulua

Itselläni ei ole kummoista joulufiilistä, eikä tunnu yhtään siltä että olisi jouluaatto. Tahdon kuitenkin toivottaa kaikille lukijoille oikein hyvää joulua! 



tiistai 20. joulukuuta 2016

Askartelpaskartel

Tämä vilahti jo aikaisemmin toisen blogin puolella ja sieltä löytyy parempia kuvia, mutta sain uusia kalloja ja niistä askarreltiin taas vähän uudenlaista korua.





Näistä suden kalloista oli alunperin tarkoitus tulla jotain ihan muuta, mutta niistä tulikin choker-mallisia kaulakoruja. Itse tykkään ja tämä on tällä hetkellä suosikkini omista tekeleistä.

tiistai 15. marraskuuta 2016

Time to revive my old hobby

Nyt kun olen jälleen kerran saanut kouluhommat pakettiin on viimein aika elvyttää vanha harrastus.
En koskaan ollut sellainen muksu, jolla on harrastuksia joka viikonpäivälle ja hirveästi tapahtumaa koko ajan. Enkä edes ymmärrä miten kakarat jaksaa joka päivä ravata jossakin harrastuksissa viikosta toiseen. Onhan se kiva toki, että on harrastuksia ja tekemistä, mutta liika on liikaa. Itse viihdyin hyvin kotona ja harrastuksia oli vain muutama, joista niistäkin suurin osa oli sellaisia joita pystyi tehdä yksin kaikessa rauhassa kotona. Kuten vaikka kaikenlainen piirtäminen, maalaaminen, askartelupaskartelu jne. ja nämä harrastukset ovat pysyneet kaikkien näiden vuosien läpi ja teen niitä edelleen. Paitsi yksi.

 Ja oikeastaan alkaa vain vituttaa kun tajuaa minkä takia aikoinaan lopetti. Eikä tämä ole edes ainut asia, josta olen luopunut muiden ihmisten takia. Kaikki ne asiat joista olen aikoinaan luopuneet ovat olleet itselle tärkeitä, isoja juttuja, joista on tullut mahtava fiilis, mutta kaikki olen löytänyt myöhemmin uudestaan, rakastunut niihin uudestaan ja ihmetellyt, että minkä vitun takia näistä ylipäätään piti luopua, vaikka muut eivät niistä pitäisi?!



Yläasteen alussa aloin haaveilla bassonsoitosta ja kotona sainkin tukea ja apua tälle harrastukselle.  Opin aika nopeasti soittamaan useammankin biisin ja soittaminen oli hauskaa, mutta lähipiiristä tuli sellainen määrä pätemistä ja erilaisia negatiivisia kommentteja ja soittointo alkoi hiipua. En koskaan soittanut kenenkään kuullen. En uskaltanut kun en uskonut olevani tarpeeksi hyvä. Kun lähdin yläasteen jälkeen opiskelemaan alkoi soitto pikkuhiljaa hiipua ja valmistumiseen mennessä basso oli vain nurkassa pölyttymässä.


Nyt olen kerennyt valmistua jo toistamiseen sillä aikaa kun basso on edelleen vain kerännyt pölyä nurkassa. Sitä ei kuitenkaan ole missään vaiheessa unohdettu vaan olen koko tämän ajan kaivannut soittamista. Jostain syystä on vain ollut liian suuri kynnys rueta soittamaan. Nyt kun ei enää tarvitse murehtia koulusta ja aikaa on enemmän olen aloittanut tuon harrastuksen uudestaan, mutta kuitenkin joudun aloittaa alusta, sillä taito on pahasti ruosteessa. Fiilis on silti yhtä huikea kuin silloin yläasteaikaan.


Mutta perkele, että tämä onkin olevinaan hankalaa, vaikka soittaa samoja biisejä mitä silloinkin. Miten tähän onkin joskus pystynyt ja se tuntui silloin niin helpolta..

Onko joku muu joutunut luopumaan jostain itselle tärkeästä asiasta jonkun toisen
 ihmisen mielipiteen takia?

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Levymessujen antia

Viikonloppuna järjestettiin Seinäjoella levymessut ja tottahan sinne piti päästä kun edellisistä levymessuista on jo pari vuotta aikaa. Yleensä ne järjestetään jossain niin kaukana, ettei kannata lähteä niin kauas reissaamaan levyjen perässä. Yleensä kuuntelen musiikkini joko spotifysta tai cd:ltä, mutta ihan kunnon levyjäkin alkaa löytyä jo mukava kokoelma hyllystä ja niissä onkin ihan oma tunnelmansa. Tykkään! 



Ihminen on onnellinen kun saa uusia levyjä





Tällä kertaa raskaammista bändeistä tuntui olevan aika huonosti tarjontaa, mutta pari levyä kuitenkin lähti mukaan ja pari jäi vähän kaivelemaan kun en niitä ottanut. Hypocrisyn viimeisin lähti matkaan. Tämän mukana tuli vielä juliste ja sitten vielä vähän pienikokoisempi sinkkulevy. Tähän nähden levy oli melko halpa, sillä siitä pyydettiin vain 20e. Matkaan lähtenyt Demonicalin lätty oli puhtaasti heräteostos, mutta halpa hinta ja vakuuttava kansi sai sen myytyä. Eikä kaduta, levy oli ensimmäisen kuuntelun perusteella todella hyvä! 1349:n cd tarttui myös matkaan halvalla ja tottahan tämä nyt kuuluu löytyä meikäläisen kokoelmasta. Taas saa naapurit vähän mättöä kuunnellakseen.





Messut järjestettiin Seinäjoella hotelli-ravintola Almassa ja täytyy sanoa, että ehkä tila on aavistuksen pieni tämmöiseen, eikä tapahtuma muutenkaan ollut aivan niin hyvin järjestetty kuin pari vuotta sitten Vaasassa, Koko ajan tuntui, että olet jonkun tiellä tai sitten joku on sinun tiellä tai sitten kävi niin, että myyjä ei millään meinannut huomata kun olit levykäiset kädessä ja kysyvä ilme naamalla, että "hei, ehtisiksää myydä nää pari levyä".

tiistai 1. marraskuuta 2016

Hirveen hurja halloween

Päivän sana on halloween ja seuraavaksi tulen jankuttamaan sitä niin paljon, että alkaa ärsyttää.

Monet juhlivat viime viikonloppuna halloweenia, mikä on myös meikäläisen ehdoton suosikki juhla. Itse heitin halloween-härpäkkeet ympäri kämppää viikkoa etukäteen ja istuin iltaa parin kaverin kanssa halloween teemalla.


Varsinaisena halloween viikonloppuna olin itsekseni kaikessa rauhassa netflixin kauhuleffatarjonnan, hyvän kirjan ja suklaan kanssa. Ei aina tarvitse olla rymyässä jossain isolla porukalla. Nostalgia huuruissani katselin mm. A Nightmare on Elm street:in, jonka olen viimeksi nähnyt ehkä ala-asteen lopulla / yläasteen alussa. Eli melko kauan sitten.

 Monet tuntuvat olevan sitä mieltä, että vanhat kauhuleffat on tylsiä ja huonosti tehtyjä, mutta itse tykkään niitä katsoa. Niissä on sitä jotain fiilistä. Harvemmin enää tulee vastaan mitään oikeasti hyvää, uudempaa kauhuleffaa. Nykyään kauhuleffat tuntuvat perustuvan jatkuviin jump scare- kohtauksiin ja siinä se sitten olikin. Sinister on kuitenkin hyvä esimerkki uudemmasta, hyvästä kauhuleffasta. Se oli samaan aikaan ahdistava, kiinnostava, eikä perustunut säikyttelyyn. 



Tänä vuonna kaupoissa oli ihan simo paljon kaikkea halloween sälää ja suklaata ja vaikka mitä ja meikäläisellä olikin jo karata mopo käsistä. Melkein sai kulkea laput silmillä, ettei aivan kaikki lähtisi matkaan. Myös nettikaupoissa oli yllättävän paljon kaikkea hauskaa tarjolla. Jossain kohtaa on kuitenkin pakko rajoittaa, ettei haali kaikkea mukaansa.. mutta sen voin sanoa, että kaapissa riittää halloween aiheista suklaata loppu vuodeksi 

Yleisesti ihmisten reaktio halloween- kamojen ilmestyessä kauppoihin on "Katohan, koristeita." Meikäläisen reaktio on "Katohan, uusia sisustusesineitä!" Tämän synkistely juhlan myötä kämppään räjäytetty rekvisiitta roikkuu täällä ihan varmasti vielä juhannuksenakin. Eihän näitä nyt millään malttaisi ottaa pois. Varsinkin kun osa näistä on niin mahdottoman suloisia!

lauantai 29. lokakuuta 2016

Waasa gothic

Nöyrin anteeksipyyntö jo etukäteen huonosta kuvanlaadusta. Näillä mennään.



Viime torstaina eli 27.10. oli Waasa Gothic-musiikkitapahtuma, jossa yhdistyivät paikalliset aavetarinat ja musiikkina klassisen orkesterikirjallisuuden kauhistuttavimmat teokset. Tapahtuman kertojana toimi Tiina Hautala, joka on kerännyt ja kirjoittanut aavetarinoita ja hänen tuotantoa ovat mm. Aaveiden Pohjanmaa ja Aaveiden kaupunki. Itse olen lukenut Aaveiden Pohjanmaan ja aaveiden kaupunki odottaa yöpöydällä. 

Tapahtumassa kerrotut aavetarinat sijoittuivat pääosin Vaasaan ja sen tunnettuihin rakennuksiin. Osa tarinoista oli jo ennestään tuttuja, mutta oli hauska kuulla niistä lisää . Mm. tarinat Käsityötalo Loftetin kummittelusta olivat tuttuja. Loftetissa olisi joskus mukava pyörähtää kahvilla taikka lounaalla.




Loistava tilaisuus pukeutua näyttävästi ja kaivaa kaapista se muhkein tylliunelma
Musiikista vastasi kapellimestari James Lowe ja Vaasan kaupunginorkesteri. Tapahtumassa kuultiin niin Mozartia kuin myös tuttua leffamusiikkia Psykosta. Erityisesti psykon kuuleminen livenä orkesterin soittamana oli aika mieleenpainuva kokemus. Myös kapellimestarien liikkeiden seuraaminen on aina hyvin viihdyttävää. He näyttävät aina välillä siltä, että ovat juuri repeämässä kaikista henkseleistään kun viuhtovat hullunlailla joka suuntaan. 




Tapahtuma paikkana oli vaasan kaupungintalo. En ollut ennen tuolla käynyt, vaikka itse kaupunki on tuttu, siellä tulee todella paljon käytyä ja sieltä olen myös aivan alkujaan lähtöisin. Rakennus oli sisältä todella upea. Hami, että tapahtuma oli sen verran myöhään illalla, että oli hämärää niin ulkona kuin sisälläkin ja kuvien laatu on huono kun en alkanut kunnon kameraa mukana kantamaan. 



Tapahtuma oli mieleenpainuva ja erilainen. Ajankohtakin oli valittu hyvin sillä sehän oli juuri halloween alla. Mahtava kokemus ja tällaisia saisi olla enemmänkin! Kotiin lähtiessä käteen jäi vielä juurikin tuo Aaveiden kaupunki - Kummitustarinoita Vaasasta ja jos jotakuta alkoi kiinnostaa Vaasan ja Pohjanmaan aavetarinat niin omansa voi tilata suoraan täältä -> Haamu Kustannus

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Uusia väkertelyjä

Kerkesin jo hehkuttaa hieman messuja, joihin olen syksyllä osallistumassa ja tässä vielä vähän kuvaa uusista koruista, joita olen tehnyt. Myös nämä ovat messuilla mukana ja löytyvät tietty myös koru-blogini puolelta. Tällä hetkellä mm. tekemiäni hiuspinnejä pystyy ostaamaan myös Sysimaalta, joka on mukana monissa erit tapahtumissa ja on mukana mm. Tampereella Traconissa 3.-4.9. !



Kaulakorussa ja korvakoruissa pienet linnunkallot ja niiden kaverina aitoja sulkia.





maanantai 15. elokuuta 2016

Seinäjoen käsityömessut 2016




Intopallo täällä moi! Aikaa on kulunut korujen väkertelyn kanssa, uusia koruja on tulossa ja muutenkin jänniä uutisia tiedossa. Seinäjoella järjestetään joka syksy käsityömessut, joilla olen itsekin käynyt monena vuonna katsomassa mitä sieltä löytyy ja koskaan en ole tainnut päästä kotiin tyhjin käsin. Tänä vuonna olen jälleen paikalla, mutten messuvieraana vaan myyjänä! Myynnissä on mm. linnunkallolla varustettuja lepakkopinnejä ja muita koruja, joista laitan kuvaa kunhn saan otettua kunnolliset kuvat.

Messut järjestetään Seinäjoki Areenalla 30.9. - 2.10. ja lisätietoa löytyy tämän linkin takaa -> käsityömessut 2016

perjantai 29. heinäkuuta 2016

Tirppa luurinkoristeena

Alku kesästä loppui huumori entisen puhelimeni kanssa. Käytössäni on ollut jo 2 samsungin trend plussaa ja molemmat on levinneet lopulta käsiin. Päätin laittaa puhelimen vaihtoon ja koittaa jotain muuta. Samsungiin en koske enää pitkällä tikullakaan, mutta Sony vaikutti lupaavalta, eikä tarvinnut edes kauaa miettiä kun luuri oli jo tilattu ja käpälässä loisti uusi Sony Xperia M5. Seuraava murheenaihe olikin sitten se, että tämä puhelin oli niin uusi, eikä ihan niin yleinen kuin mm. samsung, että sille ei oikein tahtonut löytyä suojakuoria. Ja jos löytyikin niin ne olivat tylsiä ja kalliita. Joten päätin Etsyn kautta teettää itselleni mieleiset kuoret



Teetin kuoret kuvasta jonka piirsin tätä varten. Toinenkin vaihtoehto löytyi, eikä olisi edes tullut kovin kalliiksi teettää kuoret molemmista vaihtoehdoista, sillä tälle yhdelle kuorelle tuli hintaa posteineen alta 15€. Kuoren saapumisessa kesti hieman ilmoitettua pidempään, mutta ei näitä silti kovin kauaa tarvinnut odotella. Nämä saapuivat siis ulkomailta. Pienenä miinuksena näille mainittakoon se, että halusin mustat kuoret joissa on tuo linnunkallo ja kukat, mutta kuoren reunat eivät ole aivan mustat. Muuta vikaa näissä ei ole ja olen näihin tyytyväinen :)

Mikäli joku kiinnostui niin myyjä löytyy tämän linkin takaa ja tekevät kuoria kyllä muillekin puhelimille kuin vain sonylle  - > Craftacasee
.

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Erilainen Nummirock2016




Pääsin viimein juhannuksena aloittamaan kunnon kesäloman ja ensimmäisenä oli aika ottaa suunta kohti Nummirockia. Viime vuonna jäi Nummi kokonaan väliin, mutta tänä vuonna oli sen verran kovat esiintyjät, että lippu oli hankittu ajoissa ja paikalle oli lähdettävä siitäkin huolimatta, että jouduin lähteä yksin. Luotin siihen, että nummi on sellainen paikka, jossa on paljon saman henkistä porukkaa, eikä varmasti tarvitse jäädä yksin pitkäksi aikaa vaikka olisikin lähtenyt yksin liikenteeseen..ja oikeassa olin. Todella erilainen festarikokemus verrattuna aikaisempiin festareihin joilla on ollut.

Toisaalta taas yksin lähtemisessä oli monia hyviä puolia, joita ei tule ajatelleeksi silloin kun lähtee porukassa. Kun on yksin on vapaa kulkemaan juuri niin kuin itseä huvittaa. Jos tahtoo mennä katsomaan jotain bändiä ei tarvitse odotella ketään niin kuin yleensä. Sen kun vaan menee omaan tahtiinsa. Ei tarvitse huolehtia kenestäkään. Leiriytyminen oli helppoa eikä tarvinnut alkaa säätämään ja kasaamaan mitään isoja ja ihmeellisiä virityksiä. Patja isoon farmari autoon ja se on sillä selvä, eikä tarvitse murehtia siitä, että tulisi ahdasta kun saa nukkua yksin juuri niin leveästi kun huvittaa ja sai olla rauhassa. Niin rauhassa kun leirintäalueella nyt yleensä voi olla.




Tänä vuonna oli monta sellaista esiintyjää, joista olin ajatellut, ettei ehkä ihan heti tai ehkä edes ikinä tulisi tilaisuutta nähdä. Näitä oli mm. Mayhem, Mustan kuun lapset ja Ajattara. Mustan kuun lapset ja Ajattaran kuitenkin missasin, koska olin kuitenkin liian väsyksissä. Mayhemin keikkaa odotin kaikkein eniten ja se keikka olikin aika mieletön. En oikein tiennyt mitä odottaa keikalta, mutta olipa kokemus sekin. Harmitti vain se, että tämä olisi ollut yksi niitä hetkiä, jonka olisi halunnut jakaa jonkun läheisen kanssa sillä itselleni se oli iso juttu nähdä tämä bändi, mutta ei se mitään. Tulipahan nähtyä.





Oliko muita Nummirockissa?



maanantai 6. kesäkuuta 2016

Annis Metal Attack2016


En ole vielä päässyt aloittamaan kesälomaani, mutta festarikesä on kuitenkin jo polkaistu käyntiin! Viime viikonloppuna porissa järjestettiin äärimetalli tapahtuma Annis metal attack. Sain tietää tämän tapahtuman olemassa olosta vahingossa, mutta esiintyjälista onnistui vakuuttamaan, eikä lippujen hintakaan kirpaissut, joten piti käydä toteamassa millaisesta tapahtumasta on kyse. Tapahtuma oli ikärajaton, eikä sieltä siis saanut ostettua juomia, mutta omien juomien tuominen oli kuitenkin sallittu. Tapahtuma oli melko pieni, mutta kaikki toimi. Yleisö tuntui koostuvan pääasiassa paikallisista ihmisistä, mutta oli mukaan kuitenkin eksynyt muualtakin muutama ihminen. Kuvaaminen jäi  melko vähäiseksi, mutta muutama kuva tuli kuitenkin napattua.





Yleensä kun lähdetään johonkin reissuun niin mennään omalla autolla, mutta tällä kertaa päädyttiin kokeilemaan Onnibussia. Lippujen hinnat ei paljon päätä huimaa ja matkan sujui muutenkin hyvin, joten voin kyllä suositella. Jos tietää olevansa lähdössä reissuun ja aikoo matkustaa onnibussilla niin suosittelen varaamaan liput hyvissä ajoin. Mitä aiemmin ostat liput sen halvemmalla ne saat.

Olimme päättäneet yöpyä paikallisessa Omenahotellissa, mutta tyypillistä meikäläisen tuuria, että juuri se hotelli sattui palamaan vain vähän ennen reissua, joten täytyi keksiä joku muu yöpaikka. Tässä tapauksessa oli kuitenkin myös vähän hyvää tuuria siinä, että joutui vaihtamaan yöpaikkaa. Yövyimme Hostel Buistossa, joka oli halvempi ja lähempänä tapahtumapaikkaa. Tätäkin voin suositella. Huoneissahan ei kuitenkaan ollut omaa vessaa tai suihkua vaan sieltä löytyi kaikkien käytössä olevat vessat ja suihkut. Meille kuitenkin riitti jo sekin, että oli pehmeät sängyt ja katto pään päällä yöksi.



Odotin eniten Authorin ja Blood Red Thonen keikkoja, mutta illan kovimman vedon veti kuitenki Torture Killer! Aivan älyttömän hyvä keikka, tupa täynnä väkeä ja mahtava fiilis. 



Esiintyjät olivat suomalaisia lukuun ottamatta viimeisenä esiintynyttä Blood Red Thronea, joka saapui norjasta viihdyttämään meitä. Todella kova veto heiltäkin ja koko loppu yön ja seuraavan päivän päässä on pauhasi loputtomalla toistolla Primitive killing machine. 



Väsynyt mutta silti ihan täpinöissä kun pääsimme takaisin hostelliin. Se ihana tunne kun saat pestä meikit pois ja painaa pään tyynyn. Ei kyllä kauaa tarvinnut unta odotella.



Reissulta mukaan jäi Goatmoonin Varjot c-kasetti, huppari, joka nyt kuvassa ei näy ja sitten vielä Blood red thronen keikalta jäi käteen pleku. Olisin halunnut myös settilistan, mutta ne tuntui olevan todella haluttua tavaraa joka bändin kohdalla ja ne katosikin heti.

Henkinen vointi on ollut todella maissa jo pidemmän aikaa ja olinkin jo kahden vaiheilla, että perunko koko reissun, mutta onneksi en perunut. Reissu oli todella onnistunut ja tapahtuma ylitti kevyesti kaikki odotukset! Seuraavaksi vuorossa on Nummirock ja sielläkin on todella kovat esiintyjät tänä vuonna. Sitä odotellessa siis!

Oliko kukaan muu Annis Metal Attackissa vai oliko tämä aivan uusi tuttavuus?

maanantai 30. toukokuuta 2016

Kesähiukset



Viimeiset neljä ja puoli vuotta yhteen menoon hiukseni ovat olleet violetit ja kaipasin jotain vaihtelua. En kuitenkaan tahdo luopua violetista, mutta jotain pientä täytyi kokeilla. Lopputuloksena on blondit etuhiukset, joka on meikäläisen asteikolla melko hurja muutos. Pidän siitä miltä hiukset näyttää, mutta tuntuu kuitenkin, että kokonaan violetti pää on enemmän se oma juttu. Tahdoin kuitenkin vaihtelua ja tällä mennään ainakin kesä ja katsotaan sen jälkeen miltä tuntuu



lauantai 23. huhtikuuta 2016

Piikkilankaa ja kalloja

Isokyrössä järjestetään joka kesä 1700- luvun markkinat. Hauskaa vaihtelua tavallisiin markkinoihin verrattuna, harvemmin täältä kuitenkaan tulee ostettua mitään. Viime kesänä tein kuitenkin löydön, johon rakastuin ensisilmäyksellä.

Piikkilangasta tehty sydän! Omani on 18cm leveä ja 13,5cm korkea, mutta näitä olisi ollut paljon isompiakin tarjolla. Alunperin sydämmessä oli joku söpö rusetti ja sen kaverina roikkui iso muovinen helmi, mutta koska se ei kuitenkaan ole ihan se mun juttu..



..niin vaihdoin tilalle nahkaisen rusetin ja linnunkallo-riipuksen. Yllätys?  Ihan täydellinen ja näitä ei tule muilla vastaan. Näitä on olemassa kaksi. Ostin samalla kertaa kolme näitä sydämmiä. Yhden itselle, yhden kaverille joululahjaksi (samalla tavalla tuunattuna) ja kolmannen itselleni varastoon. 
Koska yksi oli kaverin joululahja niin en voinut hihkua tästä ennen joulua ja joulun jälkeen unohdin kokonaan. 



Ei voisi enää paremmin tyyliin sopia

torstai 21. huhtikuuta 2016

B-day

Tämä kevät ja tuleva kesä on niin jännää täynnä, ettei paljoa ehdi istua joutavana paikallaan. Tällä hetkellä kiireisenä pitää koulutyöt ja korujen kanssa säheltäminen. Koruista tulossa lisää lähitulevaisuudessa, mutta itse ainakin olen asiasta aivan intona! 



Pari viikkoa sitten pyörähti jälleen vuosi lisää ikää mittariin. Vietettiin iltaa muutaman kaverin kanssa, mutta muuten ei ollut mitään sen ihmeellisempää ohjelmaa tiedossa. Lahjaksi sain mm. tuon Tove Janssonin elämänkerran, jonka olisin halunnut heti kun se ilmestyi, mutta hinta oli aika kova. Tuon maailman suloisimman ja surullisimman näköisen lohikäärmepehmon ostin itse itselleni synttärilahjaksi. Olin kaupassa täysin muilla asioilla, mutta tuolle surulliselle katseelle ei voi sanoa ei.



Lähestyvän muuton vuoksi on pitänyt käydä kämppää läpi ja hävittää kaikkea ylimääräistä tavaraa ja huonekaluja. Seinäjoen Rytmikorjaamo järjestää aina välillä kirppiksiä, joilla olen ollut itsekin myyjänä. Voin suositella kaikkia lähellä asuvia käymään paikalla kun rytmis seuraavan kerran järjestää kirpparin.

Joistain asioista ei millään malttaisi luopua, mutta niitä ei myöskään ole järkeä pitää vain kaapin täytteenä. Mm. aivan ihanan päiväpeiton jouduin laittaa myyntiin. Kunto on kuin uusi ja se on muutenkin aivan täydellinen muuten paitsi kokonsa puolesta. Ei mene sitten mitenkään päin isoon sänkyyni. Eikä näitä taideta edes myydä enää, että voisi ostaa isomman. Myös muutama huonekalu on jo myyty pois ja muutama todennäköisesti vielä myydään. Harmittaa kun näihin on jo ehtinyt kiintyä :D Älytöntä miten paljon tavaraa voi ihmiselle kertyä ja jännää mitä kaikkea löytää kun alkaa käydä kaappeja läpi. Asioita joiden olemassa olo oli jo täysin unohtunut.

 Laitan alle torin myyntilinkin päiväpeittoon mikäli jollain sattuisi olemaan tarve

http://www.tori.fi/pohjanmaa/Samettinen_violetti_paivapeitto_26134601.htm?ma=1

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Sick

Kohta on kaikki lumi sulanut, aurinko paistaa, kesäaikaan on siirrytty ja kevät alkaa tosissaan olla täällä. Tästä kaikesta saisi varmasti enemmän iloa irti ellen olisi jälleen kipeänä. Alkaa olla aika uskoa, että vastustuskyky ei ole enää entisensä, sillä tapaan olla kipeänä ehkä kerran vuodessa jos sitäkään. Nyt olen vähän väliä kunnon flunssassa. Jälleen on yksi viikon flunssaputki takana.



Silmät punoittaa kuin zombilla ja ääni oli parhaimmillaan hyvin samanlainen kuin variksella. Aivotkin taisin niistää pihalle ja nenä on kipeä kaiken sen otrivinin jäljiltä, jota oli pakko suihkia nenäänsä että saisi edes jotenkin henkeä. Helvetin hehkeä olo kun on kipeänä, eikä mitään saa aikaan vaikka ideoita kyllä olisi. Ainut mitä sain aikaan oli tuijottaa sarjoja useamman tuotantokauden verran yhteen pötköön.

Tänään sain kuitenkin itseni takaisin koululle ja sain viimeisteltyä yhden projektin, joka oli lojunut keskeneräisenä jo luvattoman kauan. Nimittäin tämän rahin:



Lähtötilanteessa maali oli kulunut, istuinosa irti ja istuinosan verhoilu kiinnitetty teipillä. Nyt on uusi maali pinnassa, verhoilu uusittu ja istuinosakin tukevasti kiinni. Ei muuta kun seuraavan keskeneräisen projektin kimppuun.

torstai 17. maaliskuuta 2016

Black and white

Ulkona sää alkaa näyttää todella keväiseltä ja lisääntyvä auringon valo ja aurinkoiset päivät todella  saavat hyvälle tuulelle ja tuntuu että saa enemmän asioitakin tehtyä. Vaikka samaan aikaan olen väsyneempi kuin pitkään aikaan, nukahtaminen on hankalaa, yöt on pelkkiä painajaisia ja aamulla nukkuu pommiin ja sitten saa taas kiirellä ja vittuunnuksissa lähteä liikenteeseen ja kotiin päästessä on otettava päikkärit. Aina ei mee niinku strömsössä.


 Kevät on koulun puolesta täynnä erilaisia töitä ja pikku hiljaa aletaan olla loppusuoralla. Erilaista remppaa ja maalaushommaa riittää kesään asti ja mahdollisesti myös kesäksikin jos vain otan kaikki työt vastaan. Kesää odotan kovalla täpinällä sillä tiedossa on ainakin kolmet tai neljät festarit, joihin aion osallistua ja sen lisäksi ollaan vielä erityis jännän äärellä kun pakkaan tavarat laatikoihin ja jätän kotikunnan taakseni. Kunnan, johon itselläni on viha-rakkaussuhde. Toisaalta viihdyn täällä ja toisaalta vihaan tätä paikkaa enemmän kuin mitään muuta. Liikaa historiaa ja ikäviä muistoja, eikä tämä muutenkaan ole paikka, jossa tahtoisin asua pidempään kuin on pakko. 



Järki pään sisällä sanoo, että nyt on jälleen se hetki kun hankkiudutaan eroon kaikesta ylimääräisestä tavarasta, mutta sitten pieni, hullu sisustaja-ääni sanoo, että "kyllä sä voit semmosen hankkia kun oot niin pitkään semmosen halunnu!" ja sitten huomaa, että tavara onkin jälleen vain lisääntynyt. Mm. tämä lintuhäkki on asia, josta olen haaveillut pitkään. Alun perin ideana oli laittaa sen sisään jokin kasvi tai vaikka kynttilä. Kynttilä näytti kivalta ja kasvia en ole vielä kokeillut siihen laittaa. Tällä hetkellä siinä on ledivalot, jotka myös näyttää tosi kivalta. 



Vaikkei kuva näytä kovin aurinkoiselta niin auringonpaiste innosti taas kaivamaan kynät esiin ja piirtelemään jotain. Piti piirtää jotain söpöä..en tiedä mitä tapahtui. Ehkäpä taustalla raikuneella Dark Funeralilla oli osuutensa asiassa. Pitkästä aikaa oikeasti nautin ihan vain siitä, että sai otettua sen kynän käteen ja piirrettyä jotain. Liian usein käy niin, että sitä vain ajattelee, muttei kuitenkaan tee vaikka kuinka siitä pitäisi ja haluaisi. Helpompaa vaan maata paikoillaan ja olla tekemättä mitään.