perjantai 29. heinäkuuta 2016

Tirppa luurinkoristeena

Alku kesästä loppui huumori entisen puhelimeni kanssa. Käytössäni on ollut jo 2 samsungin trend plussaa ja molemmat on levinneet lopulta käsiin. Päätin laittaa puhelimen vaihtoon ja koittaa jotain muuta. Samsungiin en koske enää pitkällä tikullakaan, mutta Sony vaikutti lupaavalta, eikä tarvinnut edes kauaa miettiä kun luuri oli jo tilattu ja käpälässä loisti uusi Sony Xperia M5. Seuraava murheenaihe olikin sitten se, että tämä puhelin oli niin uusi, eikä ihan niin yleinen kuin mm. samsung, että sille ei oikein tahtonut löytyä suojakuoria. Ja jos löytyikin niin ne olivat tylsiä ja kalliita. Joten päätin Etsyn kautta teettää itselleni mieleiset kuoret



Teetin kuoret kuvasta jonka piirsin tätä varten. Toinenkin vaihtoehto löytyi, eikä olisi edes tullut kovin kalliiksi teettää kuoret molemmista vaihtoehdoista, sillä tälle yhdelle kuorelle tuli hintaa posteineen alta 15€. Kuoren saapumisessa kesti hieman ilmoitettua pidempään, mutta ei näitä silti kovin kauaa tarvinnut odotella. Nämä saapuivat siis ulkomailta. Pienenä miinuksena näille mainittakoon se, että halusin mustat kuoret joissa on tuo linnunkallo ja kukat, mutta kuoren reunat eivät ole aivan mustat. Muuta vikaa näissä ei ole ja olen näihin tyytyväinen :)

Mikäli joku kiinnostui niin myyjä löytyy tämän linkin takaa ja tekevät kuoria kyllä muillekin puhelimille kuin vain sonylle  - > Craftacasee
.

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Erilainen Nummirock2016




Pääsin viimein juhannuksena aloittamaan kunnon kesäloman ja ensimmäisenä oli aika ottaa suunta kohti Nummirockia. Viime vuonna jäi Nummi kokonaan väliin, mutta tänä vuonna oli sen verran kovat esiintyjät, että lippu oli hankittu ajoissa ja paikalle oli lähdettävä siitäkin huolimatta, että jouduin lähteä yksin. Luotin siihen, että nummi on sellainen paikka, jossa on paljon saman henkistä porukkaa, eikä varmasti tarvitse jäädä yksin pitkäksi aikaa vaikka olisikin lähtenyt yksin liikenteeseen..ja oikeassa olin. Todella erilainen festarikokemus verrattuna aikaisempiin festareihin joilla on ollut.

Toisaalta taas yksin lähtemisessä oli monia hyviä puolia, joita ei tule ajatelleeksi silloin kun lähtee porukassa. Kun on yksin on vapaa kulkemaan juuri niin kuin itseä huvittaa. Jos tahtoo mennä katsomaan jotain bändiä ei tarvitse odotella ketään niin kuin yleensä. Sen kun vaan menee omaan tahtiinsa. Ei tarvitse huolehtia kenestäkään. Leiriytyminen oli helppoa eikä tarvinnut alkaa säätämään ja kasaamaan mitään isoja ja ihmeellisiä virityksiä. Patja isoon farmari autoon ja se on sillä selvä, eikä tarvitse murehtia siitä, että tulisi ahdasta kun saa nukkua yksin juuri niin leveästi kun huvittaa ja sai olla rauhassa. Niin rauhassa kun leirintäalueella nyt yleensä voi olla.




Tänä vuonna oli monta sellaista esiintyjää, joista olin ajatellut, ettei ehkä ihan heti tai ehkä edes ikinä tulisi tilaisuutta nähdä. Näitä oli mm. Mayhem, Mustan kuun lapset ja Ajattara. Mustan kuun lapset ja Ajattaran kuitenkin missasin, koska olin kuitenkin liian väsyksissä. Mayhemin keikkaa odotin kaikkein eniten ja se keikka olikin aika mieletön. En oikein tiennyt mitä odottaa keikalta, mutta olipa kokemus sekin. Harmitti vain se, että tämä olisi ollut yksi niitä hetkiä, jonka olisi halunnut jakaa jonkun läheisen kanssa sillä itselleni se oli iso juttu nähdä tämä bändi, mutta ei se mitään. Tulipahan nähtyä.





Oliko muita Nummirockissa?