tiistai 21. maaliskuuta 2017

Karhu


Koko 33cm x41cm, akryylit

Viimeisin maalaamani taulu on ystäväni pyynnöstä maalattu karhun kallo. Maalasin tämän akryyleillä kuten yleensäkin, sillä ne kuivuvat nopeasti, mutta eivät liian nopeasti, että kuvaa pystyy työstämään tarpeeksi.   Olen maalannut kalloja paljon, mutta yhtäkään karhun kalloa en ole ennen tehnyt ja tämä on siitä huolimatta onnistunein kallo, jonka olen koskaan maalannut

torstai 16. maaliskuuta 2017

Maiseman vaihto



Oli aika tehdä hetkeksi pieni maiseman vaihto, joten pakkasin laukun valmiiksi, hyppäsin bussiin ja lähdin viikoksi ystäväni luo. Kuuden tunnin bussimatkat oli vähän puuduttavia, mutta se oli todellakin sen arvoista. Oli todella piristävää viettää kunnolla aikaa ystävien kanssa  ja unohtaa hetkeksi kaikki, mikä on kotona. Viikkoon mahtui enemmän tapahtumaa kuin mitä normaalisti olisi varmaan edes kuukaudessa. Päivien päätteeksi oli väsy ja väsy oli vielä kotiin päästyäkin, mutta tulipahan taas tehtyä jo koettua.  Koirakuumekin vain paheni reissun aikana heidän koiriensa myötä.




Söpöysyliannostus oli läsnä kun sai nukkua kahden pikku koiran kanssa. Oli myös hauskaa käydä ulkona näiden pikku tuhisijoiden kanssa.





Kaupungilla pyörittiin paljon ja paljon tuli myös osteltua. Jätin lähtiessä laukkuun vielä tilaa siltä varalta jos tulisi jotain ostettua, mutta siitäkin huolimatta oli laukku palatessa niin täynnä, ettei kaikki edes mahtunut sinne. Hups.. Ostoksista tulee oma postauksensa, mutta materialismionnellisuus oli todellakin läsnä kun löysin aivan älyttömän kivoja juttuja.

 Repäistiin myös ja tehtiin jotain mitä ei ole tehty sitten peruskoulun jälkeen. Käytiin luistelemassa. Luistinrata oli liukas, vuokraluistinten terät todella terävät ja taito ruosteessa. Jonkun aikaa joutui sutia paikoillaan ja hakea tasapainoa samalla kun yritti muistella, että kuinkas tämä tehtiinkään. Lopulta kuitenkin tasapaino löytyi ja pääsi jo hyvää vauhtia eteenpäin. Peruskouluajoilta on jäänyt se muistikuva, että luistelu oli hirveää pakko pullaa, mutta hauskaahan se olikin kun sitä uudellen kokeili. Pitäisi tehdä useammin tämmöisiä asioita, joita ei ole tehnyt vuosiin.





Epäilevän näköinen, muovinen lohikäärme


Onneksi kevät on täällä ja kesä on tulossa. Puistossa kävellessä alkoi väkisinkin haaveilla lämpöisestä kesästä, hienosta puistosta, hyvästä seurasta ja pussikaljoista. Jatkuvasti lisääntyvä aurinko ja lämpö saa muutenkin hyvälle ja energiselle tuulelle.



Viimeisenä iltana piti vielä käydä vetämässä kunnon kakkuöverit. Niin paljon kakkua kuin sielu sietää. Siinä löysi omat rajansa kuinka paljon makeaa voi syödä ja oppi, että kakkukrapula on todellinen. Mutta onhan se silti hauskaa lapioida kakkua naamariin hyvässä seurassa ja lätkiä korttia. Muutenkin olisi todella hauskaa pelata ihmisten kanssa enemmän vaikka lautapelejä, mutta se tuntuu nykyään olevan monien mielestä liian tylsää. Harmi juttu.

 Seuraavana päivänä olikin kotiin lähtö ja puuduttava bussimatka edessä. Onnibussille pisteet siitä, että se on todella halpa matkustusmuoto. Ei paljoa kirpaise ostaa bussilippuja. Vaikka olikin todella hauskaa taas reissata ja nähdä ihmisiä niin koti on silti paras paikka, mutta eipä sillä, voisin lähteä jo kohta uudestaankin.