perjantai 10. marraskuuta 2017

Lukutoukkakausi

Muutama harrastukseni vaihteelee vähän kausittain sen mukaan mikä sillä hetkellä sattuu kiinnostamaan eniten. Ja kun se jokin kausi sitten iskee päälle niin sille antaa aikaa päivittäin ja odottaa aina kädet täristen, että koska pääsee jatkamaan. Vaikka pidän kaikista harrastuksistani niin silti ne vaihtelevat kausittain, enkä yleensä tee niitä kaikki samaan aikaan. Jos esimerkiksi on menossa kausi, joilloin lukeminen kiinnostaa eniten niin silloin ei tule käytettyä aikaa vaikka pelaamiseen.


Tällä hetkellä on menossa lukutoukkakausi, joilloin nokka on koko ajan kirjassa kiinni. En ole koskaan lämmennyt e-kirjoille vaan tahdon lukea oikeita kirjoja. Paljon kivempaa kun on se fyysinen kirja, jota voi hypistellä eikä vain tuijota jotain tylsää tabletin ruutua koko ajan. Sain juuri luettua loppuun Stephen Kingin Buick 8:in ja täytyy sanoa, että tuli tyhjä olo kun kirja on luettu. Vähän semmoinen, että mitäs nyt sitten.. Mutta enpä ole koskaan jännittänyt autoa niin paljon kuin tässä kirjassa. Se ei ollut pelottava, mutta välillä vain alkoi jännittää oikein urakalla.

Koko kämpän täytyy tietty olla aivan hiljainen silloin kun minä isken nokkani kirjaan. Vähänkin ääntä ja keskittyminen katoaa heti.


Mitäs sitten lukis..?

Suosikki genreni kirjoissa on yllättäen kauhu, mutta myös elämänkertoja on tullut kulutettua paljon. Erityisesti bändien elämänkertoja, mutta myös yksittäisten henkilöiden. Hyvinä esimerkkeinä Tove Janssonin ja Anne Frankin elämänkerran oli todella hyviä.

Joskus tekee mieli lukea jotain kevyttä ja hauskaa, muttei jaksa keskittyä lukemaan kunnon kirjaa niin voi turvautua sarjakuviin ja näitäkin löytyy yksi hyllyllinen kirjahyllystäni. Aika sekalainen seurakunta erilaisia sarjakuvia, mutta kaikki yhtä viihdyttäviä. Joskus jopa hahmoista riippuen hyvin samaistuttavia. Yllättäen varsinkin Nemi on hyvin samaistuttava, mutta myös Viivi ja Wagner on tällainen johon voin helposti samaistua. Vaihtelevasti samaistun kumpaankin hahmoon.


Toinen tällainen kausi, joka saattaa iskeä yllättäen päälle ja jonka jo ohimennen mainitsin on pelaaminen. Harmikseni en jaksa keskittyä yhteen asiaan kovin kauaa, joten tunti pelaamista yhteen menoon on minulta jo todella hyvä suoritus. Tällä hetkellä on menossa Bioshock 2, mutta myös Deadpool oli todella viihdyttävä peli. Hyllyssä on monta houkuttelevaa peliä ja hankittavien pelien listaltakin löytyy useampi peli, mutta juuri sen takia, että aina ei keskittyminen riitä niin niitä ei tule pelattua kovin ripeään tahtiin. Mutta voi jesus kun se pelikausi iskee päälle ja intopallona pelaat jotain..sitä hajotuksen määrää kun jokin kohta on olevinaan niin ylitsepääsemättömän vaikea, että siinä on ohjain vaarassa singota seinään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti